Friday, October 20, 2006

Kertomuksia keksintöpajalta


Tupakanpolttokone

Oli taas lauantaipäivä ja Pertti oli tulossa keksintöpajalle, tapansa mukaan hän soitti matkalta jostain Mäntsälän kohdalta.

Laittaisitko kahvia tulemaan? Minä tuon pullat tullessani.

Puolen tunnin päästä hän marssi kahvihuoneeseen mukanaan pussillinen korvapuusteja ja molemmat iltapäivälehdet kainalossa.

Siinä sitten hörpimme kahvia ja tutkiskelimme lehtiä.

Kyselin Pertiltä Espanjan matkasta, jolta hän oli saapunut edellispäivänä ja samalla huomasin uutisen, jonka luin ääneen.

Taas joku Suomalainen oli jäänyt kiinni Finnairin koneen vessassa tupakoinnista, mikä on ankarasti kiellettyä puuhaa.

Pertti oli hetken mietteliäänä ja mumisi yksikseen, se on tupakkamiehelle aika koettelemus olla niin pitkiä aikoja polttelematta.

Pitäisikö kehitellä laite, jolla voisi vetäistä röökin myös lentomatkoilla muita matkustajia häiritsemättä ja tupruttelematta

savuja ilmaan?

Minä siihen vastaamaan "pieni virne silmäkulmassa" että varmaan helpoin konsti olisi porailla pieniä reikiä lentskarin kattoon ja ja työntää niistä letkut ulos ja puhallella röökinsavut taivaan tuuliin.

Sillä aikaa Pertti oli jo alkanut piirtelemään paperille "tupakanpolttokonetta" ja hönkäili Barcleyn savua kahvihuoneen ilmaan.

Tutkiskelin hetken piirustusta, jossa oli vähän tupakka-askia suurempi laatikko varustettuna väliseinällä ja toiselle puolelle seinää oli piirretty savuava tupakka.

Pertti selitti, tupakka laitetaan laatikkoon palamaan sellaiseen imukkeeseen, joka työntyy laatikon toisesta päästä ulos,

josta sitten imaistaan keuhkot täyteen savua ja väliseinän takana on samanlainen onkalo, joka on täytetty suodatin aineella,

johon jäävät ulospuhallettavasta savusta kaikki ilmaa saastuttavat "aromit".

Tuumasta toimeen, elikkä etsimään pajalta tarkoitukseen sopivaa peltirasiaa, jota ei kuitenkaan löytynyt.

Mieleeni juolahti, että löytyisiköhän Tilloselta (lähistöllä oleva huoltoasema), jossa kävimme usein ostoksilla.

Niinpä lähdimme penkomaan huoltoaseman hyllyjä josta löytyikin tarkoitukseen sopiva peltirasia, joka sisälsi

Tip-Top kumiliimaa ja paikkoja renkaiden korjaukseen.

Huolto-aseman omistaja kysyi, onko pojilta rengas puhjennut johon Pertti vastasi.... meni kaikki kumit anna kolme rasiaa.

Palasimme pajalle taas ahertamaan ja tekemään ensimmäistä prototyyppiä, johon suodattimen tilalle tungimme lääkekaapista löytämäämme pumpulia.

Ensimmäinen koepoltto ei oikein onnistunut, koska ilmanottoreiästä tuprusi savua, johon keksimme ratkaisun, sadetakin hihasta leikkaamamme ohut suikale sai ajaa takaiskuventtiilin asiaa, niinpä ensimmäinen "tupakanpolttokoneen" prototyyppi oli valmis.

Lupasin selvittää maanantaina suodattimien valmistajalta, onko mahdollista valmistaa sellainen suodatin, joka suodattaa tupakansavun ja tuloksena olisi hiihtoliitonkin hyväksymää raitista ilmaa.

Soitin suodatintehtaalle ja vastaus oli myönteinen.

Pertti lupasi tiedustella patenttitoimistolta josko laitteelle saisi patentin.

Muutaman viikon kuluttua Pertillä oli mukanaan patenttijulkaisu aivan samanlaisesta laitteesta, joka oli keksitty pari vuotta aikaisemmin toisella puolella maapalloa muistaakseni Australiassa ja laitteelle oli myönnetty patentti.

Hautasimme keksinnön vähin äänin siis keksitty jo, mutta eipä niitä ole näkynyt myynnissä.